Ei mennyt kauaa viimeisistä kuvista nykyhetkeen, sillä tyty päätti syntyä 12.2! päiviä oli siis 39+5 sillä hetkellä 🙂
Synnytys meni hyvin, vaikka pitkä latenssivaihe tuskallinen olikin. Synnytyksen kesto papereiden mukaan 8,3h, josta itse ponnistus kesti hurjat 5 minuuttia!
Kipuhan oli aika järkyttävä ennenkuin sain lääkitystä. Teki mieli kirjaimellisesti repiä vaan maha irti sijoiltaan, jättää se siihen, ja lähteä kotiin nukkumaan. Mutta vihdoin kun aika koitti, sain epiduraalin, ilokaasua ja viimeisille minuuteille oksitosiinia suppareita kasvattelemaan.
Epiduraalin ansiosta lähes kaikki kivut lähti pois, ja luulin jossain vaiheessa, että supistuksetkin ois loppunut kokonaan. Monitori kuitenkin väitti toisin..
Ainoa mistä tunnistin että jotain tapahtuu, oli se, kun toista persposkea välillä vähän pakotti.
Ponnistus sitten sattuikin taas ihan erilailla. Ei ole väärin sanottu kuvaelma ”kuin keilapallo haaroissa”. Pari tikkiä tämän ansiosta siitä sitten muistoksi sainkin.
Itse osastolla meni sitten keskiviikko-torstai välisestä yöstä tähän lauantai-iltaan, ja huomenna vielä kontrollikäynti kun tytyllä vähän keltaisuutta.
On se jännää. Ei oikein vielä tajua koko asiaa, ja välillä vähän pelottaakin, miten tästä nyt selviytyy. Toivottavasti kaikki alkaa rullaamaan rutiininomaisesti pian, niin itekin vähän rentoutuu.
Kurttu <3 3470g ja 49cm
