Hajosin aamulla ihan täysin tähän odottamiseen.
En jaksais enään päivääkään odotella, ja kärsivällisyys on jo ihan lopussa!
Mulla kun oli niitä kovia kipuja 3 päivää peräkkäin, aina iltaisin, niin siinä jo olin ihan tohinoissani, että kohta pääsee lähtemään. Mutta ei!!
Kivut loppui kuin seinään, ja eilen oli enää vaan pari pientä nippasua vatsassa ja that´s it.
Koitan kuitenkin uskotella itselle jatkuvasti, että tämä on nyt vaan tyyntä myrskyn edellä. Olispa.
Oon siivonnut kotiakin miljoonat kerrat lattiasta kattoon, käynyt lenkillä, leiponut ja koittanut puuhastella kaikkea ajankuluksi, mutta nyt kun tekeminen loppui, niin tuli tää totaalihajoaminen.
Tänään kävin kirppariltakin tekemässä lakanalöytöjä, jotka kotona avattuani tajusin normaalikokoisen sängyn lakanoiksi, eikä pinnasängyn. Kyllä v*tutti. Ja ne on vaaleanpunaset, 80cm sänkyyn sopivat, niin en tiedä pitäiskö mun nyt sitten vaan kylmästi leikata ne kahtia, että olis sitten kaksi pienempää lakanaa, jotka sopisi pinnariin?
Vielä olis 9 päivää LA, muttakun ei malta odottaa! Ja vielä jos meneekin yli sen ajan niin voi elämä sentään…
Jospa rauhoittelen itseäni tänään vaan kasalla herkkuja ja koitan ottaa tosissaan rennosti, että pääsen tästä olotilasta.
Mur.
Täytyy koittaa nauttia, kun vaan malttais.. Aika käy vaan niin pirun pitkäks.
Hyvä jos oot myös valmistautunu ja varusteet valmiina oottelet jo siellä. <3
Kyllä se tuloo sieltä! Nauti hetki vielä kahestaan Viltsun kanssa..ei sillä, mullakin on HTTT:t (hurjan tärkeät tätitarvikkeet) valmiina odottamassa. Sieltä pikkuruinen pellavakihara putkahtaa ja tekee äidin, munarin ja mummon hulluks.